Maanpuolustus-lehti
: Juhlanumero- Suomi 80 vuotta Naisten osuus maanpuolustustyössä Jokainen Suomen kansalainen
on velvollinen olemaan osallisena isänmaan
puolustuksessa tai siinä avustamaan, niin kuin siitä laissa
säädetään. Kun valtioneuvos E.N.Setälän
aloitteesta Suomen hallitusmuodon 75 §:ään vuonna
1919 kirjoitettiin "jokainen Suomen kansalainen" lakiehdotuksessa
aikaisemmin olleen "jokainen Suomen mies" tilalle,
luotiin samalla ensi kerran selkeä perusta naisten tasa-arvoisille
velvollisuuksille ja mahdollisuuksille osallistua maanpuolustustyöhön. Suomalaisten
naisten kiinnostus ja halu tukea maanpuolustustyötä ja
osallistua siihen on alusta alkaen ollut varsin laajaa. Viime
sotien aikana naisten työpanos siviiliyhteiskunnan tärkeimpien
toimintojen hoitamisessa ja sotatarviketeollisuuden ylläpitämisessä oli
aivan keskeinen. Naisten työpanoksen ja osallistumisen
ansiosta vapautui rintamalle varsin huomattava määrä miehiä. Vapaaehtoisuuteen
perustuva rintamalottatoiminta talvi- ja jatkosodan aikana
oli ainutlaatuinen esimerkki suomalaisen
yhteiskunnan
tasa-arvosta. Suurin naisten maanpuolustusjärjestö,
noin 230 000-jäseninen
Lotta Svärd-järjestö huolehti lottien koulutuksesta.
Kaikista sotatoimialueella palvelleista naisista puolet oli
lottia. Nykyaikanakin mahdollisissa poikkeusoloissa naisten
tehtäväksi
jää merkittävä osuus siviilihallinnon
ja sotatarviketeollisuuden piiriin kuuluvien tehtävien
hoitamisesta. Julkisen sektorin työntekijöistä suurin
osa on naisia ja heidät
on pääsääntöisesti varattu näihin
tehtäviin myös poikkeusoloissa. Yksityisen sektorin
työntekijöistä naiset
ja VAP (vapautettu sodan ajan asepalveluksesta)- järjestelyllä varatut
miehet jatkavat tehtävissään poikkeusoloissa
tuotantolaitoksen tärkeydestä riippuen. Johtopaikoilla
on nykyisin entistä enemmän
naisia ja he luonnollisesti vastaavat yksiköstään
myös poikkeusoloissa. Naisvaltainen terveydenhoitohenkilöstö on
varattu kokonaisuudessaan poikkeusoloja varten. Myös
sosiaalihuollon, väestönsuojelun
ja pelastuspalvelun henkilövarauksissa on naisten osuus
suuri. Naisilla on puolustusvoimissa tärkeitä tehtäviä niin
normaalioloissa ja kuin mahdollisen kriisinkin aikana. Laki
naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan vuonna
1995. Tänä vuonna
noin 500 naista suorittaa vapaaehtoisen asepalvelun. Sodanajan kokoonpanoihin
sijoitetaan naisia, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen
tai ovat puolustusvoiminen tai rajavartioston palveluksessa
jo normaaliaikana. Sodan
ajan kokoonpanoissa voi toimia myös työvelvollisia naisia ja
niihin sijoitetaan tulevaisuudessa myös vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestelmään
liittyvän koulutuksen puitteissa koulutettuja ja varattuja naisia.
Itsenäisyyden
aikana naiset ovat perustaneet useita vapaaehtoisen maanpuolustustyön
piirissä toimivia
naisjärjestöjä tai liittyneet jonkin valtakunnallisen maanpuolustusjärjestön
naistoimintaan. Sotilaskotiliitolla, joka on Suomen vanhin maanpuolustusjärjestö on
ollut selkeä tehtävä sekä normaali- että poikkeusoloissa
ja sen jäsenistöä on koulutettu sen mukaisesti. Vapaaehtoisessa
maanpuolustustyössä mukana olevat naisjärjestöt
ovat järjestäneet turvallisuuspoliittista koulutusta, joka
on korostunut 1980-luvun lopulta lähtien. Muut järjestöt,
esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Pelastusalan Keskusjärjestö ja
Marttaliitto ovat oman toimintansa puitteissa antaneet koulutusta poikkeusolojen
tehtäviin.
Suomen hallitus julkisti vuonna 1990 Pariisin rauhansopimuksesta uuden
tulkinnan, joka
mahdollistaa sotilaallisen koulutuksen antamisen myös puolustusvoimien
ulkopuolella. Tämän seurauksena käynnistettiin pääesikunnassa
vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisen ja koordinoinnin
selvitystyö. Naisjärjestöt
ovat olleet tässä työssä tiiviisti mukana. Maanpuolustuskoulutus
ry koordinoi koulutusta, joka aloitettiin vuonna 1992. Kurssien tavoitteena
on antaa käytännön taitoja poikkeusolojen sotilaallisiin
ja siviilitehtäviin
sekä yksilön turvallisuutta lisääviin toimiin. Suurin
osa kansalaisten turva- ja valmiuskurssien osallistujista on ollut naisia.
Tässä yhteydessä haluttiin
myös täsmentää naisten tehtävät poikkeusoloissa,
koulutus- ja varaamisjärjestelmä ja yhteistoiminta puolustusvoimien
kanssa. Huhtikuussa 1995 muodostettiin Maanpuolustustyötä tekevien
järjestöjen
naisten valtakunnallinen naisten neuvottelukunta, jossa oli mukana seitsemän
järjestöä. Neuvottelukunta järjestäytyi tammikuussa
1997 Naisten valmiusliitoksi. Liiton jäseniä ovat tällä hetkellä Maanpuolustuskiltojen
liitto ry, Päällystön Naisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto
ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto
ry, Suomen Naisten
Maanpuolustusjärjestö- RAuNL ry sekä Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö ry.
Elisabeth Rehn on valittu liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Liiton tarkoituksena on toimia maanpuolustustyötä tekevien
ja tukevien valtakunnallisten järjestöjen yhteistyöelimenä,
kohottaa ja kehittää yksilön, perheen ja yhteiskunnan
varautumista ja valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa
sekä luoda suomalaiselle
naiselle mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustukseen liittyvien
tehtävien
suorittamiseen sekä kehittää ja ylläpitää naisten
valmiuksia sanottuihin tehtäviin. Naisten tehtäväkenttää ovat
sotilaallista maanpuolustusta tukeva toiminta sekä väestönsuojelun
ja pelastustoimen piiriin kuuluva työ. Naisten valmiusliiton 12
alueneuvottelukuntaa toimivat tiiviissä yhteistyössä sotilasläänien
ja pelastusviranomaisten kanssa. Sotilasläänin komentajat
määrittelevät
ne tehtävät, joihin naiset voivat osallistua sotilaallisen
maanpuolustuksen tukemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Naisten valmiusliiton tämän hetken päätavoitteina
ovat poikkeusolojen toimialakouluttaja- ja johtajakoulutus. Koulutustarpeen
mitoitus tapahtuu alueittain
ja neuvottelukuntien kautta rekrytoidaan koulutukseen naisia, jotka
sitten toimivat kouluttajina omilla alueillaan. Kuluvan syksyn aikana
koulutetaan yhteensä 170
naista seuraaville toimialoille: esikuntatehtävät, viesti,
ilmavalvonta, kuljetus, lääkintä, muonitus ja evakuointi.
Nämä toimialat
tukevat sekä kuntien poikkeusolojen että puolustusvoimien
sodan ajan organisaatiota. Tästä nyt käynnistetystä koulutuksesta
vastaa Maanpuolustuskoulutus ry. Kouluttautumisen jälkeen naisilla
on mahdollisuus sitoutua joko puolustusvoimien sodan aikaisiin tehtäviin
tai kunnan poikkeusolojen tehtäviin. Sotilaallisiin tehtäviin
sitoutuneiden asema määräytyy
työvelvollisuusmääräysten kautta ja kunnan kriisiajan
organisaatioon varattujen henkilöiden asema taas väestönsuojelulain
mukaisesti. Poikkeusolojen varalta puolustusvoimien tehtäviin
sitoutuneiden naisten rekisteröinti tapahtuu sotilasläänien
toimesta. Rekisteröitävän
tulee muun muassa voida sitoutua normaaliaikana vähintään
2 vuodeksi ja osallistua 6 vuorokauden pituiseen täydennyskoulutukseen
vuosittain. Puolustusministeri teki vuonna 1996 päätöksen
Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän
luomisesta. Maanpuolustusjärjestöille on annettu vastuu
järjestelmän
toteuttamisesta ja Puolustusvoimat tukee sitä omalta osaltaan.
Järjestelmän
puitteissa on jo yli 150 kuntaan perustettu paikallisosasto (PAT),
jossa reserviyksikkötoiminnan
(RYT) lisäksi toimivat paikallisyksiköt (PYT). Kaikki
15 vuotta täyttäneet
henkilöt voivat olla mukana Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän
paikallisen tason toiminnassa. Paikallisosaston toimesta annetaan
koulutusta tehtäviin, jotka tukevat sodan ajan organisaatiota
tai kunnan toimintaa poikkeusoloissa. Paikallisosasto tarjoaa myös
naisille hyvät mahdollisuudet
kouluttautua eri toimialoille poikkeusoloja silmälläpitäen.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä viime aikoina
tapahtuneet uudistukset ovat avanneet naisille tien entistä monipuolisempaan
koulutukseen. Kun yhteistoiminta kriisinajan organisaation kanssa
on selkiytynyt, voivat naiset myös täysipainoisesti
hyödyntää taitojaan ja osaamistaan eri tahoilla
kokonaismaanpuolustukseen liittyvissä tehtävissä. Laura
Finne-Elonen Yleislääketieteen erikoislääkäriNaisjärjestöjen Keskusliiton
puheenjohtaja Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan jäsen |
|
Flyer
Linjasaneerauksen p��tösjuhlat
Töölöl�inen 31.3.2019 Laura-Finne Elonen hoitaa perheitä jo neljännessä sukupolvessa
Helsingin Sanomat 5.11.2013. Vain tilaajille. Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006 Putinin luona teellä Equality
in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”,
Helsinki 25 March, 2004 Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta
vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004 Venäläisetkin
naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön,
2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja
kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004. Minun Topeliukseni
Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti
Pirta 1/1998 Ministeriö syrjäytti naiset
Emu-työryhmästä
Mielipidesivut Helsingin sanomat 15.
tammikuuta 1997 Naisten osuus maanpuolustustyössä
Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi
80 vuotta Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996: Työntekijöille samat mahdollisuudet
Hs mielipidesivu 19.8.1995 Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
HS Mielipidesivu 10.9.1994 Kenelle lapset kuuluvat?
Iltasanomat 13.5.1994 Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94 Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet
- Mistä Pekingissä on kyse? Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon
sisältöä
STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede |