LASTENKULTTUURIJULKAISU
TYYRIS TYLLERÖ 4/94 Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa "
Vill du lära känna ett folk, lär dess sånger.
Vill du lära känna en tid, lär dess sånger.
Vill du lära känna en människa, lär hennes
sånger !" *) Nämä arkkipiispa John Vikströmin
sanat suomenruotsalaisilla laulujuhlilla muutama vuosi sitten
kertovat siitä, miten musiikki yhdistää yli
rajojen; musiikkikieli on kansainvälistä. Musiikki
onkin ehkä helpoimmin
avattava ovi, jonka kautta voi astua toiseen kulttuuriin ja
uuteen kokemusmaailmaan. Musiikissa ja laulujen sanoissa välittyvät
kansan mielenlaatu, sen ilot ja surut samoin kuin laulajan
tapa ajatella ja kokea ympäristönsä. Kieli muodostaa
sillan ihmisten välillä. Se antaa meille
mahdollisuuden kommunikoida toisten ihmisten kanssa ja myös
siirtää kulttuuriperintöämme sukupolvelta
toiselle. Kielellä on aivan keskeinen sija lapsen identiteetin
muodostumisessa; lapsi tuntee yhteenkuuluvaisuutta niiden
kanssa, joita hän
voi ymmärtää, jotka puhuvat samaa kieltä kuin
hän. C4idinkieleksi määritellään
se kieli, jonka lapsi ensimmäiseksi oppii ja äidinkielellään
ihminen tavallisesti pystyy ilmaisemaan kaikkein herkimmät
tunteensa. Lapsi voi kuitenkin kasvaa myös luontevaan
kaksikielisyyteen, jos hän jo aivan pienestä joutuu
käyttämään
molempia kieliä omaisten, ystävien ja muiden hänelle
tärkeiden ihmisten kanssa. Lapset näyttävät
sopeutuvan kaksikielisyyteen varsin hyvin; he tottuvat siihen,
että sukulaisten ja ystävien
kanssa puhutaan jompaa kumpaa kieltä ja kielen vaihtaminen
käy luontevasti. Molempien kieliryhmien tavat ja tottumukset
tulevat tutuiksi ja hän pääsee jo varhain
osalliseksi kahden kulttuurin rikkauksista. Lapsi oppii myös,
että eri
asioita saatetaan ilmaista, kuvata ja luokitella eri tavoin
eri kielillä. Tämä laajentaa hänen ajatusmaailmaansa,
lisää kykyä nähdä asioita eri näkökulmista
ja edistää objektiivisen tarkastelukyvyn kehittymistä. Perheeltä vaaditaan
luonnollisesti varsin määrätietoista
panosta, jotta lapsen kasvattaminen kaksikielisyyteen onnistuisi.
Molempien kielten kehittymistä tulee tukea tasavertaisesti
ja monipuolisesti. Kaksikieliset lapset ovat myös lisähaaste
kouluopetukselle: sen kielen vahvistamiseen, joka ei ole
koulun varsinainen opetuskieli, tulee kiinnittää erityistä huomiota;
toisin sanoen äidinkielenopetuksen kaltaista opetusta
olisi annettava myös oppilaan toisella omalla kielellä. KIELTEN
VAHVUISTAMINEN Minkälaisia mahdollisuuksia sitten kaksikielinen
asuinympäristö tarjoaa
lapsille ja heidän perheilleen molempien kielten vahvistamiseksi
sekä kielirajan yli tapahtuvan kanssakäymisen lisäämiseksi?
Asun itse kaksikielisessä kunnassa, Sipoossa, jossa
valtaosa väestöstä aikaisemmin on ollut ruotsinkielistä.
Viime vuosien muuttoliikkeen seurauksena on väestörakenne
muuttunut ja tällä hetkellä molempiin kieliryhmiin
kuuluvia on suurinpiirtein yhtä paljon. Kiinnostus Sipoota
kohtaan on selitettävissä mm sillä, että se
on kaunis viheralue pääkaupungin kupeessa mutta
tänne
muuttamiseen ilmenee yllättäviäkin syitä.
Neuvolalääkärinä olen
tavannut useita suomenkielisiä perheitä, jotka
ovat kertoneet hakeutuneensa tänne voidakseen antaa
lapsilleen "kaksikielisen
kasvatuksen" . He haluavat panna lapsensa ruotsinkieliseen
päivähoitoon ja kouluun. Monet näistä vanhemmista
haluavat myös puhua ruotsia neuvolassa tai lääkärinvastaanotolla
asioidessaan. Sipoo on hyvä esimerkki kunnasta, jossa
kaksikielisyys todella toimii. Meillä on useita päiväkoteja,
joissa saman katon alla on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen
osasto. Näissä lapset tapaavat toisiaan päivittäin
ja tutustuvat toistensa lauluihin ja leikkeihin. Söderkullan
koulukeskuksessa sijaitsee suomenkielinen ja ruotsinkielinen
ala-aste, joiden yhteinen opettajainhuone stimuloi monenlaiseen
yhteistyöhön.
Parhaillaan aherretaan "Sipoon joki" -projektin
kimpussa. Jokilaakson eläimistöä, kasvistoa
ja veden laatua havainnoidaan ja tutkimustuloksia vertaillaan
monen vuoden ajan.
Oppilaat perehtyvät myös jokilaakson historiaan
ja kulttuuriin mm haastattelemalla paikallista väestöä.
Koulut ja sen kaksikielinen vanhempainyhdistys ovat vastikään
aloittaneet seikkailukoulutoiminnan Hindsbyn entisessä kyläkoulussa. Molempiin
kieliryhmiin kuuluvat nuoret käyvät mielellään
kunnan nuorisotoimen järjestämissä tilaisuuksissa,
kuten avoimien ovien illoissa, diskoissa ja kerhoissa. Urheiluseurojemme
toiminta on kaksikielistä samoin kuin yksityisen kuvataidekoulun
ja musiikkileikkikoulun. Esimerkkejä on lukuisia. Kaksikielisten
seurojen ja yhdistysten järjestämät tapahtumat
ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä Sipoon
kaltaisessa kunnassa, johon suuntautuu yhä enemmän
muuttoliikettä.
Näissä tilaisuuksissa sekä paikkakunnalla
kauemmin asuneet että tänne vastikään
muuttaneet suomen- ja ruotsinkieliset asukkaat tapaavat ja
tustuvat toisiinsa. Seurojen
kautta uudet asukkaat tutustuvat helpommin paikkakunnan perinteiseen
kulttuuriin samalla kun he painavat siihen omien kulttuuritottumustensa
muotoileman uuden leiman.
PERHEKAHVILAT JA TAIDEVIIKOT Sipoossa toimii Mannerheimin
Lastensuojeluliiton osasto, jonka ylläpitämät
perhekahvilat ovat suosittuja lapsiperheiden tapaamispaikkoja.
Kahviloissa paikkakunnalle muuttaneet nuoret
perheet saavat helposti uusia ystäviä ja tuttavia.
Iloinen puheen sorina täyttää ilman ja molemmankieliset
lauseet risteilevät sikin sokin sekä kahvia juodessa
että lasten leikkiessä keskenään lattialla. Lasten
ja Nuorten Taideviikot järjestettiin tänä vuonna
seitsemännen kerran. Marraskuinen kolmen viikon mittainen,
kaksikielinen tapahtuma oli varsin monipuolinen. Ohjelmiston
kokoamiseen osallistuivat monet yhdistykset, koulut, päiväkodit,
sekä nuoriso- ja kulttuuritoimi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Sipoon osasto toimi koordinoijana kuten aikaisemminkin. Koulujen
kaksikielinen musiikki-ilta on aina ollut eräs tärkeimmistä ja
suosituimmista tilaisuuksista taideviikkojen aikana. Sitä tullaan
kauempaakin kuuntelemaan. Tunnelma tässä juhlassa
onkin ainutlaatuinen, kun erikieliset oppilaat tapaavat ja
esiintyvät
toisilleen laulaen ja soittaen. Joskus ruotsinkielinen ryhmä laulaa
suomeksi ja suomenkielinen ryhmä vastaa ruotsiksi, mikä vielä lisää tunnelmaa.
Oppilaista on selvästi hauskaa ja jännittävää esiintyä yli
kielirajojen. Taideviikkojen aikana on myös vaihdettu
oppilaita erikielisten koulujen välillä, vierailtu
toisissa kouluissa tai järjestetty
juhlia ja valmistettu esityksiä naapurikoulun oppilaille.
Koululaisille tämä on antanut paljon: he ovat päässeet
tutustumaan toiseen kieleen ja kulttuuriin aivan uudella
tavalla. Samalla kotikunnan tuntemus on lisääntynyt
ja uusia ystäviäkin
löytynyt. Parisen vuotta sitten havaittiin koulujen
yhteistyöstä aivan
välitön hyöty: eri kieliryhmiin kuuluvien
lasten välinen nahistelu koulubussia odotellessa väheni
selvästi,
kun naapurikoulujen oppilaat olivat tulleet tutuiksi mukavissa
merkeissä. Kaksikielisille perheille Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa
ilmeni, että niiden lapset jo varhain, luultavasti omien
kokemustensa ansiosta, olivat ikäisiään kiinnostuneempia
toisista ihmisistä ja suhtautuivat myönteisemmin
ja suvaitsevaisemmin eri kulttuuriryhmien edustajiin. Toisten
kulttuurien monipuolinen
tuntemus lisää myötämielisyyttä ja
suvaitsevaisuutta toisia ihmisiä kohtaan sekä avartaa
ja rikastaa aikuistenkin elämää.
Laura Finne-Elonen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan
piirin puheenjohtaja
*) " Jos haluat tutustua toiseen kansaan, opettele sen laulut.
Jos haluat tutustua johonkin aikakauteen, opettele sen laulut.
Jos haluat tutustua toiseen ihmiseen, opettele hänen
laulunsa !" |
|
Flyer
Linjasaneerauksen p��tösjuhlat
Töölöl�inen 31.3.2019 Laura-Finne Elonen hoitaa perheitä jo neljännessä sukupolvessa
Helsingin Sanomat 5.11.2013. Vain tilaajille. Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006 Putinin luona teellä Equality
in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”,
Helsinki 25 March, 2004 Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta
vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004 Venäläisetkin
naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön,
2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja
kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004. Minun Topeliukseni
Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti
Pirta 1/1998 Ministeriö syrjäytti naiset
Emu-työryhmästä
Mielipidesivut Helsingin sanomat 15.
tammikuuta 1997 Naisten osuus maanpuolustustyössä
Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi
80 vuotta Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996: Työntekijöille samat mahdollisuudet
Hs mielipidesivu 19.8.1995 Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
HS Mielipidesivu 10.9.1994 Kenelle lapset kuuluvat?
Iltasanomat 13.5.1994 Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94 Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet
- Mistä Pekingissä on kyse? Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon
sisältöä
STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede |