HS Mielipidesivu 10.9.1994 Avohoitoon heitteille? Hiljattain vastaanotollani kävi mies mukanaan
koko omaisuus paperikassissa: muutama vaatekappale, muki,lusikka
sekä tablettipurkkeja ja lääkeampulleita.
Hänet oli edellisenä päivänä kirjoitettu ulos mielisairaalasta
eikä hänellä ollut paikkaa minne mennä. Sairaalasta häntä oli
neuvottu hakeutumaan asunnottomien yhteismajoitukseen; sosiaalitoimi kyllä huolehtisi
laskusta. Koska miehen puhe sammaltaa ja hänen on vaikea ilmaista
itseään,
häntä ei huolittu
yömajaan. Piti siis yöpyä kadulla. Pistoslääkitys
on käytävä hakemassa kolmen viikon välein
ja päivittäiset tabletit otettava säännöllisesti.
Hän
kantaa lääkkeitä mukanaan. Elämä kadulla on
kovaa - kestääkö hän sitä edes yhtä kauan
kuin nuhruinen kassi? Mies on esimerkki potilaan kohtalosta usein pitkänkin
sairaalajakson jälkeen.
Psykiatrisessa sairaanhoidossa on meneillään katastrofaalinen
palvelurakenteen muutos. Laman takia ja myös sen verukkeella laitospaikkoja
suljetaan tiuhaan tahtiin, mutta avohoidon resursseja ei ole vastaavasti
lisätty ja korvaavista
hoitomuodoista on huutava pula. Potilaita kirjoitetaan ulos entistä huonommassa
kunnossa eivätkä he tule toimeen avohoidossa. Avohoito perustuu
vapaaehtoisuuteen. Jonot mielenterveystoimistoihin ovat pitkiä.
Valvovia kotikäyntejä ei
tehdä vastoin potilaan tahtoa ja potilaan pitää itse
huolehtia lääkityksestään. Moni ei sairautensa
takia siihen pysty ja jos omaisten ja ystävien turvaverkko puuttuu,
avohoito kariutuu alkuunsa. Mielisairaaloiden entisten potilaiden joukossa
on monia asunnottomia.
Avohoito toimii paperilla hyvin, mutta todellisuus on toisenlainen.
Asuntojonossa he kilpailevat toisten asunnottomien ja päihdeongelmaisten
kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon välille näyttää nyt
sukeutuneen arvovaltakiista siitä,
kenen vastuulle näiden psyykkisesti aikaisempaa huonokuntoisempien
potilaiden jatkosijoitus oikein kuuluu. Tilanteesta kärsii ennen
kaikkea potilas. Epävarmuus
lisää ahdistusta ja omaisiin kohdistuva rasitus voi käydä sietämättömäksi. Asunnoton
moniongelmainen potilas ohjataan nyt useimmiten kuntoutuskotiin tai
yömajaan.
Kuntoutuskodin koeajan jälkeen voi päästä soluasuntoon
ja sitten voi anoa omaa asuntoa. Psyykkisen tilan tulee kuitenkin olla
melko hyvä ja potilaan pitää noudattaa sääntöjä ja
osata muutoinkin sopeutua yhteisöön, jotta pystyisi asumaan
kuntoutuskodissa. Yömajoissa entiset mielisairaalapotilaat kuuluvat
alimpaan kastiin, heitä syrjitään, "putsataan" ja
jollakin keinolla saadaan niistä ulos. Ruotsissa tehty seurantatutkimus
siitä mitä tapahtui potilaille sen
jälkeen eräs mielisairaala suljettiin kertoo, että muutaman
vuoden kuluttua melkein 40 prosenttia avohoitoon siirretyistä potilaista
oli kuollut ja näistä joka viides oman käden kautta.
Neljäsosa eloonjääneistä oli
joutunut syystä tai toisesta rikosrekisteriin ja monet asunnottomista
naisista prostituoiduiksi.
Myös Suomessa on väkivaltaisuuden viime aikoina havaittu
lisääntyneen
psykiatristen potilaiden keskuudessa ja eräässä seurantatutkimuksessa
on meilläkin todettu korkeat kuolleisuus- ja itsemurhaluvut
avohoitoon siirrettyjen potilaiden joukossa. Pitkäaikaishoitoon
tarvitaan aina tietty määrä sairaalapaikkoja,
koska on potilaita jotka eivät selviydy avohoidossa. Kun sairaalapaikkoja
suljetaan, avohoitoon tulisi ohjata riittävät voimavarat
jatkohoidon turvaamiseksi. Nyt tarvitaan pikaisesti myös lisää mielisairaalahoidon
ja avohoidon välimuotoja, mm yksilöllisiin tarpeisiin
pohjautuvia turva-asuntoja, joissa on ympärivuorokautinen
avunsaannin mahdollisuus. Tärkeätä olisi että potilaat
sijoitettaisiin pysyviin asuntoihin, koska epävarma asumistilanne
lisää turvattomuuden tunnetta ja
muutot huonontavat psyykkistä tilannetta. Palvelukodit ovat
eräs vaihe
laitos- ja avohoidon välissä. Niissä potilasta
kuntoutetaan avohoitoa varten ja mm opetetaan huolehtimaan lääkityksestä. KELA:n
piirissä on nurinkurisesti suunniteltu, että erityiskorvaukset
palvelukodeissa asuvien potilaiden lääkkeistä poistettaisiin.
Tämä vaikeuttaisi huomattavasti psykiatrisen avohoidon
palvelurakenteen kehittämistä potilaiden yksilöllisiä tarpeita
vastaavaan suuntaan. Viime aikoina on keskusteltu Törnävän
sairaalan potilaiden väitetystä kohtalosta
sodan jaloissa ja kauhisteltu tällaisten tapahtumien mahdollisuuttakin.
Mutta mitä tapahtuukaan rauhan aikana hyvinvointi-Suomessa?
On väärin,
että mielisairaaloista siirretään potilaita
avohoitoon, jossa he eivät tule toimeen vaan jäävät
heitteille ja menehtyvät.
Järjettömät säästöt psykiatrisen sairaanhoidon
piirissä tulee keskeyttää kunnes korvaavat hoitomuodot saadaan
toimimaan. Sivistyneellä yhteiskunnalla on varaa tarjota syrjäytyneiden
mielenterveyspotilaiden turvaksi muutakin kuin paperikassi.
Laura Finne-Elonen Terveyskeskuslääkäri,
Sipoo |
|
Flyer
Linjasaneerauksen p��tösjuhlat
Töölöl�inen 31.3.2019 Laura-Finne Elonen hoitaa perheitä jo neljännessä sukupolvessa
Helsingin Sanomat 5.11.2013. Vain tilaajille. Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006 Putinin luona teellä Equality
in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”,
Helsinki 25 March, 2004 Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta
vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004 Venäläisetkin
naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön,
2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja
kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004. Minun Topeliukseni
Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti
Pirta 1/1998 Ministeriö syrjäytti naiset
Emu-työryhmästä
Mielipidesivut Helsingin sanomat 15.
tammikuuta 1997 Naisten osuus maanpuolustustyössä
Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi
80 vuotta Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996: Työntekijöille samat mahdollisuudet
Hs mielipidesivu 19.8.1995 Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
HS Mielipidesivu 10.9.1994 Kenelle lapset kuuluvat?
Iltasanomat 13.5.1994 Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94 Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet
- Mistä Pekingissä on kyse? Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon
sisältöä
STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede |