Huonontuvatko naisten
ihmisoikeudet - mistä Pekingissä on kyse? Elo-syyskuun
vaihteessa järjestetään YK:n neljäs
naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi Pekingissä.
Virallisen, hallitusten välisen kokouksen ohella pidetään
laaja kansalaisjärjestöjen kokous (NGO-forum), johon
on ilmoittautunut 36 000 osallistujaa. Kiinan konferenssista
onkin tulossa YK:n tähänastisista suurin kokous. NGO-foorumin
tehtävänä on välittää kansalaisjärjestöjen
näkemykset virallisen kokouksen tietoisuuteen. Ruohonjuuritason
kuuleminen on oleellinen osa nykyaikaista demokraattista päätöksentekoprosessia.
Tavoitteena on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
virallisessa päätöksenteossa. Kansalaisjärjestöjen
asiantuntemus ja idearikkaus ovat saaneet runsaasti kiitosta
Pekingin konferenssia valmistelevissa kokouksissa. Valtioiden
virallisten
edustajien ja kansalaisjärjestöjen edustajien tehokkaan
vuorovaikutuksen kannalta on välttämätöntä että molemmat
kokoukset pidetään toistensa välittömässä läheisyydessä.
Kiinan myöhään keväällä tekemä päätös
siirtää kansalaisjärjestöjen kokous Pekingin
ulkopuolelle 60 km päähän on luonnollisesti
aiheuttanut osallistujien keskuudessa voimakkaita vastalauseita,
koska neuvottelumahdollisuudet
oleellisesti heikentyvät. Eräät ruotsalaiset
ja suomalaiset kansalaisjärjestöt
ovat päättäneet boikotoida Pekingin konferenssia
myös Amnestyn Kiinan ihmisoikeuksia koskevan raportin
takia. On valitettavaa, jos muutoin aktiiviset kansalaisjärjestöt
nyt jättävät vaikutusmahdollisuutensa kokonaan
käyttämättä.
Onhan kyseessä kokous, jossa etsitään maailmanlaajuisesti
ratkaisuja naisten aseman parantamiseksi ja jonka tulosten
vaikutus jatkuu pitkälle ensi vuosituhannelle. Pohjoismaiden
tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä foorumissa,
koska juuri niillä on tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksissä vahvoja
perinteitä sekä runsaasti tietoutta, kokemuksia
ja toimintamalleja. On myös tärkeätä,
että pohjoismaiset
kansalaisjärjestöt
ovat mukana kun EU määrittelee kantansa loppuasiakirjaan,
koska Maastrichtin sopimus edellyttää jäsenmailta
yhteistä YK-politiikkaa. Itse pääasia, päätösasiakirjan
sisältö on
toistaiseksi jäänyt julkisessa keskustelussa hyvin
vähälle
huomiolle. Uutiskynnyksen ovat helposti ylittäneet lähinnä protestit
ja boikotointiuhkaukset. Päätösasiakirjan
valmistelu on ollut pitkä ja hankala prosessi. Edellisessä maailmankonferenssissa
Nairobissa vuonna 1985 hyväksyttiin toimintaohjelma
naisten aseman parantamiseksi, ns. Nairobin strategiat. Pekingissä on
nyt tarkoitus kunkin YK:n jäsenvaltion laatiman selvityksen
pohjalta arvioida, miten nämä suunnitelmat ovat
toteutuneet. Raporttien pohjalta on valmisteltu uutta toimintasuunnitelmaa
naisten
aseman parantamiseksi vuoteen 2000 mennessä (PFA3D Platform
of action). Lukuisia hallitusten välisiä sekä kansalaisjärjestöjen
yhteisiä kokouksia on pidetty kaikissa maanosissa ja
matkan varrella on tekstiin tehty suuria muutoksia. Tänä keväänä YK:n
naistenasematoimikunta viimeisteli sopimustekstiä Pekingiä varten
New Yorkissa. Neuvottelut osoittivat, miten suuria vaikeuksia
vielä on edessä ennen
kuin päätösasiakirja voidaan yhteisesti hyväksyä.
New Yorkin kokouksessa jotkut valtiot halusivat muuttaa tai
poistaa varsin keskeisiä tekstikohtia kun taas toiset
halusivat tehdä lisäyksiä,
joita muut eivät voineet hyväksyä. Kiistanalaiset
kohdat pantiin hakasulkuihin ja tällä hetkellä miltei
40 % kaikesta tekstistä on hakasuluissa. Asiakirja oli
paisunut sekavaksi 150-sivuiseksi opukseksi, jossa avainkohtien
löytyminen
on vaikeata. Vaarana on että niiden toteuttaminen tämän
takia helposti jää sattuman varaan. Hankalaa oli
myös se, että jotkut valtiot, jotka allekirjoittivat
mm. Wienin ihmisoikeuskonferenssin (vuonna 1992) ja Kairon
väestökokouksen
(vuonna 1994) loppuasiakirjat haluavat nyt vetäytyä niistä.
Pekingin toimintasuunnitelman alkukappaleessa toistetaan
suoraan Wienin konferenssin päätösasiakirjassa
oleva teksti, jossa todetaan että naisten ja tyttölasten
oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. Tämäkin oli asia
josta ei enää voitu
olla yhtä mieltä, vaan se joutui hakasulkuihin. Kairon
konferenssissa kiellettiin lapsiavioliitot ja sovittiin periaatteesta,
että avioliitto solmitaan vain molempien puolisoiden
suostumuksella. Nyt nämä kohdat ovat hakasulkeissa.
Sulkeissa ovat myös kappaleet, jotka koskevat tyttölasten
murhaa, sukupuolen valintaa ennen syntymää sekä tyttöjen
ympärileikkausta. Tavoite, jonka mukaan kaikilla tulisi
olla yhtäläinen
koulunkäyntimahdollisuus sukupuolesta, rodusta ja uskonnosta
tai vammaisuudesta riippumatta on sulkeissa sekä kohta,
jossa mainitaan mm lapsiavioliitot tyttöjen koulunkäyntiä vaikeuttavana
tekijänä. Naisten oikeudet itse päättää omasta
kehostaan ja lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen
liittyvistä asioista,
kuten raskauden ehkäisystä ovat pääasiallisesti
sulkeissa. Myöskään ei päästy yhteisymmärrykseen
nuorille annettavan sukupuolikasvatuksen tärkeydestä.
Hakasulkuihin päätyivät niinikään
tavoitteet terveyttä vaarantavien aborttien estämiseksi
sekä EU:n
ehdottamat hyvälaatuiset kondomit HIV-tartunnan välttämiseksi. Visaisia
kysymyksiä olivat myös eräiden termien
tulkintavaikeudet, esimerkiksi tasa-arvon kannalta on equality-
ja equity-sanoilla suuri merkitysero eri maissa. Muun muassa
islamilaiset maat tulkitsevat lain, jonka mukaan tytär
perii 1/3 siitä mitä poika
täysin toteuttavan equity- tasa-arvon tavoitteen. Gender
(3Dsukupuoli) -sanan sisällöstä käytiin
kiivasta keskustelua: tarkoittiko se sosiaalisen roolin mukaista
vai biologista sukupuolikäsitettä.
Vatikaani ja muutamat muut maat vaativat sukupuoli-sanan
laittamista hakasulkuihin, kunnes on selvitetty, mitä sana
tarkoittaa. Gender-sanan määrittelemiseksi onkin
nimetty erityinen työryhmä. Pekingin kokouksen toivoisi
olevan käännekohdan parempaan.
Erimielisyydet sopimuspykälien teksteistä kuitenkin
osoittavat, että vanhoilliset patriarkaaliset voimat
tulevat Pekingissä tekemään
kaikkensa liberaalisen kehityksen jarruttamiseksi tai jopa
huononnusten aikaansaamiseksi. Suomesta on Kiinan kokoukseen
lähdössä runsaat
130 osallistujaa. NYTKIS (Naisjärjestöt Yhteistyössä-Kvinnoorganisationer
i Samarbete), joka 13 jäsenjärjestönsä kautta
edustaa 600 000 suomalaista naista, osallistuu Pekingissä sekä viralliseen
että kansalaisjärjestöjen kokoukseen. Suomalaisten
kannalta kokouksen keskeisiä aiheita ovat naiset ja
talous, naiset päätöksenteossa, naiset ja
terveys sekä naisiin
kohdistuva väkivalta. NYTKIS järjestää Pekingissä seminaarin,
joka käsittelee perhesuunnittelua ja nuorten seksuaalivalistusta,
jotka meillä ovat johtaneet aborttien määrän
selvään laskuun. Yhteispohjoismaisena projektina
toteutetaan seminaari, joka kertoo pohjoismaisten naisten
vahvasta yhteiskunnallisesta
asemasta sekä naisista työelämässä ja
politiikassa. Kansalaisjärjestöjen tehtävä ei
suinkaan lopu Pekingin kokouksen päättyessä vaan
niiden tulee tiedottaa toimintasuunnitelman päätöksistä jäsenilleen,
lisätä yleistä tietoutta näistä asioista
sekä aktiivisesti vaikuttaa siihen, että sovittuja
strategioita noudatetaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Kokous antaa hyvän käsityksen siitä, missä vaikeimmat
ongelmat tällä hetkellä ovat ja auttaa jatkossa
suuntaamaan oikein ponnistelut naisten tasa-arvon, kehityksen
ja rauhan saavuttamiseksi. Laura Finne-Elonen Naisjärjestöt Yhteistyössä-Kvinnoorganisatiner
i Samarbete
(NYTKIS) puheenjohtaja
Terveystalo |
|
Flyer
Linjasaneerauksen p��tösjuhlat
Töölöl�inen 31.3.2019 Laura-Finne Elonen hoitaa perheitä jo neljännessä sukupolvessa
Helsingin Sanomat 5.11.2013. Vain tilaajille. Laura Finne-Elonen toiselle kaudelle International Council of Womenin varapuheenjohtajana ja tunnustuspalkinto
Lehdistötiedote 5.10.2006 Putinin luona teellä Equality
in the EU - Present and Future
AEGEE Seminar “Gender Issues in Europe”,
Helsinki 25 March, 2004 Laura Finne-Eloselle tukikirjeitä ulkomaisilta
vaikuttajilta
Lehdistötiedote 12.6.2004 Venäläisetkin
naiset tukevat Lauraa
Venäjän naisten kattojärjestön,
2 miljoonan jäsenen Women's Union of Russian, puheenjohtajan ja
kansainvälisten asioiden sihteerin kirje 24.5.2004. Minun Topeliukseni
Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti
Pirta 1/1998 Ministeriö syrjäytti naiset
Emu-työryhmästä
Mielipidesivut Helsingin sanomat 15.
tammikuuta 1997 Naisten osuus maanpuolustustyössä
Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi
80 vuotta Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996: Työntekijöille samat mahdollisuudet
Hs mielipidesivu 19.8.1995 Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
HS Mielipidesivu 10.9.1994 Kenelle lapset kuuluvat?
Iltasanomat 13.5.1994 Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
Lastenkulttuuri-julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94 Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet
- Mistä Pekingissä on kyse? Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon
sisältöä
STAKES: Dialogi: Lapsi ja tiede |