Kysymyksiä Lauralle valtuustokaudesta

Mikä on mielestäsi tärkeintä mitä ryhmäsi on saavuttanut tai pitänyt esillä viime vuosina?

Olemme osallistuneet aktiivisesti monien rakennusprojektien ympärillä käytyyn keskusteluun, jotta niiden sijoittelu ja koko soveltuisivat kaupungin yleisilmeeseen ja henkeen. Olemme ryhmänä olleet huolissamme Keskuspuiston viipaloimisesta kaupunkibulevardin reunustalle tarvittavia asuntoja varten. Lapinlahden kokonaisuuden säilyttäminen puistoineen on meille tärkeää. Haluamme säilyttää Valtioneuvoston sisäpihalla sijaitsevan painotalon. Emme kannata Koivusaaren rantojen täyttämistä ja sinne suunniteltua massiivista asuntorakentamista, haluamme säilyttää lähiympäristön ja myös rannat luonnonmukaisina ja avoimin kaikille asukkaille.

Budjettikäsittelyssä olemme priorisoineet varhaiskasvatuksen ja opetusalan kehittämistä, kaupungin työntekijöiden palkkauksen edistämistä ja vastustaneet veroäyrin korotuksia. Ikäihmisten hoivasuunnitelmaan kirjattiin aloitteestamme tavoite ruotsinkielisistä palveluista.

Ryhmämme on ollut mukana hyväksymässä kokeilua, jossa kaksi terveyskeskusyksikköä ulkoistetaan yksityisille toimijoille. Tämä on yksi keino parantaa kiireettömän hoidon saatavuutta ja sen toivotaan myös luovan uusia toimintamalleja käyttöön. Pandemian aikana hoitojonot kasvoivat, hoitovelka myös muiden sairauksien hoidossa lisääntyi ja monien vaikeiden sairauksien löytyminen ja hoito on viivästynyt. Tähän pyrimme puuttumaan kaikin keinoin.

Nuorten tilanne on ollut esillä monissa puheenvuoroissa. Pandemian aikaisista rajoituksista ja etäopetukseen siirtymisestä aiheutui eristäytyneisyyttä, masennusta, näköalattomuutta ja opiskeluvaikeuksia. Nämä tulevat jatkumaan vielä pitkään. Olemme peräänkuuluttaneet monenlaisia tukitoimia ja mahdollisuutta saada nopeammin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Erityisesti ruotsinkielisiä palveluita on tarjolla aivan liian vähän.

Olemme suhteutuneet kriittisesti Kruunusiltojen rakentamiseen korkealle kohonneiden kustannusten takia, Vaihtoehdoksi esitimme lauttaliikennettä, jolla lahden yli tapahtuva liikenne on ratkaistu muissa suuremmissakin kaupungeissa.

Ryhmämme on halunnut ratkaista liikenteen sujuvuuden ongelmia keskustassa kannattamalla suunnitelmaa keskustatunnelista ja Länsisatamasta Länsiväylälle kulkevasta tunnelista. Nämä helpottaisivat merkittävästi keskustan liikennettä ja siirtäisi raskasta tavaraliikennettä pois keskustasta. Tämä ei poista Vuosaaren sataman kehittämistarvetta. Jätkäsaaren ja Hernesaaren liikenneongelmat ovat olleet ryhmän jatkuva huolenaihe.

Mistä olet itse henkilökohtaisesti tyytyväinen valtuustovuosiesi aikana?

Olen tehnyt aloitteen, jonka seurauksena Helsinki liittyi kansainväliseen ICORN (International Cities of Refuge network) – verkostoon, jonka jäsenkaupungit tarjoavat turvapaikan vainotuille toimittajille, kirjailijoille ja taiteilijoille, että he voivat jatkaa tärkeätä työtään.

Olen tehnyt aloitteen, jonka seurauksena Helsinki liittyi kansainväliseen ICORN (International Cities of Refuge network) – verkostoon, jonka jäsenkaupungit tarjoavat turvapaikan vainotuille toimittajille, kirjailijoille ja taiteilijoille, että he voivat jatkaa tärkeätä työtään.  

Olen ehdottanut kouluille projektia koulukiusaamisen vähentämiseksi.

Olen ottanut kantaa oppilashuollon säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi koulujen yhteydessä, jotta oppilaiden ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan helpommin ja nopeammin.

Olen myös tehnyt valtuustolle aloitteen kännyköiden kieltämiseksi kouluissa oppituntien aikana.

Miten Helsinki on kehittynyt tällä valtuustokaudessa aikana ja miten itse tai ryhmäsi on toiminut tässä prosessissa?

Lautakuntien ja jaostojen vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet nykyisen hallintomallin aikana ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun kaventunut. Yksittäiset virkamiehet voivat tehdä varsin merkittäviä päätöksiä eikä asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja mielipiteitä aina oteta huomioon.

SOTE-uudistuksen aikana päämääränämme oli, että hoitoon pääsyn takuuaikoja lyhennetään siitä mitä laki edellyttää ja että terveyskeskuskäynnit ja laboratoriotutkimukset säilyvät maksuttomina.

Monet projektit ovat uhanneet kaupungin luontoarvoja -esimerkiksi keskuspuiston kaventaminen, piittaamattomuus Malmin lentokentän monipuolisista luonnosta ja harvinaisista eläin- ja kasvilajeista. Olen aina puolustanut Malmin lentokentän säilyttämistä sen ainutlaatuisuuden takia. Kaupungin strategian tavoitteena on kehittää Helsingistä maailman toimivin kaupunki, kansainvälisesti kiinnostava ja sijoittajia tänne houkutteleva. On mielestäni kaupungin oman strategian vastaista, ettei lentokenttää säilytetä. Malmin lentokentästä olisi mahdollista kehittää kansainvälisesti kiinnostava huipputeknologian paikka, jossa uusi kohtaa vanhan ja houkuttelee osaajia ja investoijia. Ilmailuteknologia mm sähkölentokoneet ja droonien käyttö ovat vasta kehityksen alkuvaiheessa. Kenttä olisi myös lisäresurssi mahdollisena kriisiaikana.

Mitä haluat tehdä seuraavien neljän vuoden aikana?

Monille on aiheutunut mielenterveysongelmia eristyneisyyden ja pitkien rajoituskausien takia. Erityisesti nuorille suunnattujen mielenterveyspalveluiden riittämättömyyden seuraukset tulevat näkymään vielä monia vuosia. Nykyisen käytännön myötä nuoret siirretään aikuisten mielenterveyspalveluiden asiakkaiksi, kun he täyttävät 18 vuotta. Tämä on epäkohta, johon pitää puuttua. Kaikki nuorelle räätälöidyt tukitoimet ja tukihenkilöiden apu loppuvat yht’ äkkiä herkässä vaiheessa, jolloin juuri tarvittaisiin tukea koulunkäynnin loppuun saattamiseksi, jatko-opiskeluun ja työuran suunnittelemiseksi. Voitaisiin harkita järjestelmää, jossa nuori voisi tarvittaessa jatkaa samojen mielenterveyspalveluiden piirissä ainakin 20-vuotiaaksi. Näin nuori saisi paremmat eväät elämään ja voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä, ehkä myös työttömyyttä.

Perheiden tarvitsema tuen tarve lisääntyi coronapandemian, somen käytön ja sosiaaliturvan leikkauksien seurauksena. Tukea tarvitsevat lapsiperheet voidaan mm neuvolakäynnin tai päivähoidon kautta ohjata tukitoimien piiriin. Lasten moniammatillinen kuntoutus tarjoaa keinoja, joilla mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan arvioida ennalta ja ajoittaa tukitoimet niin, että koulun alkaminen sujuisi parhaiten. Oppilashuoltoon tulee panostaa siten, että moniammatilliset osaajat ovat helposti saavutettavissa kouluterveydenhuollon tueksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee toimia kitkattomasti. Haluan, että ikäihmisillä on mahdollisuus hyvään ja turvalliseen arkeen ja että kotihoitoa tuetaan riittävästi ja että he saavat hoitoa oikeassa hoitopaikassa. Heille on taattava subjektiivinen oikeus intervallihoitoon, palvelutaloon tai pitkäaikaishoitoon oman voinnin ja omaisten jaksamisen mukaan.

Kaupungin rakentamisen tulee lisätä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä pohjautua suomalaisiin arvoihin ja osaamiseen. Kaupungin keskustaa tulee vaalia. Korkeaa, massiivista rakentamista tulee välttää; kerroskorkeudesta keskustassa tulee tehdä pitävä päätös. Hyvä arkkitehtuuri tarvitsee ympärilleen myös avaruutta. Avoimet kaupunkinäkymät puistoihin ja merelle ovat tärkeitä.

Kaupungin vuokrataloja tulee hoitaa huolellisesti, taloudellisesti ja pitkäjänteisesti. Vuokrat tulee voida pitää kohtuullisella tasolla. Rakennettua omaisuutta tulisi ajoissa korjata, ettei sen korjausvelka kasva hallitsemattomasti.

On löydettävä tasapaino asukkaita palvelevien liikennemuotojen välillä. Julkista liikennettä ja kevyttä liikennettä on tärkeätä kehittää kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. On kuitenkin otettava huomioon, että auto on tarpeellinen monille kaupungin asukkaille. Suuri joukko lähipalveluita on siirtynyt kauemmaksi. Lasten kuljettaminen päivähoitoon, kouluun ja harrastuksiin voi olla vaikeaa ilman autoa. Monet työtehtävät edellyttävät käyntiä eri paikoissa. Kaupungin keskustan tulee olla saavutettavissa autolla. Tämä on tärkeää myös liikkeenharjoittajille. Monille ihmisille kaupassa ja apteekissa asioidessa auto on jopa välttämätön. Parkkipaikkojen riittävyydestä on huolehdittava. Myös vieraspaikkoja tulisi olla tarpeeksi uusilla asuinalueilla sekä paikkoja, joille esimerkiksi kotisairaanhoidossa työskentelevät voivat pysäköidä. Näin aikaa säästyisi kotisairaanhoidon asiakkaalle.

Millaiselta Helsinki näyttää neljän vuoden kuluttua?

Helsingin keskustan on säilynyt asuttuna ja elävänä. Tyhjiä liikehuoneistoja on muutettu asunnoiksi. Kivijalkaliikkeiden monipuolisista toimintaedellytyksistä on huolehdittu. Maanalainen kokoojakatu ja tunneli ovat rakenteilla ja Länsisatamasta Länsiväylälle rakennetaan tunnelia. Keskustassa on huolehdittu uusien rakennusten sijoittelusta ja massoittelusta niin että avaruus on säilynyt. Rakennusten korkeus on säädetty ympäristöön sopivaksi. Elielin aukion avaruudesta on huolehdittu eikä sinne ole rakennettu uusia massiivisia rakennuksia. Keskuspuiston, Lapinlahden sairaalan alueen, Taivallahden ja Töölönlahden ympäristön viihtyisyydestä on huolehdittu. Merellinen Helsinki ja edustan saaret ovat hyvin saavutettavissa. Näkymä mereltä Helsinkiin on säilynyt, samoin näkymä kaupungista mm Tähtitorninmäeltä merelle on avoin. Etelärantaan on rakennettu arkkitehtuuri – designmuseo. Östersundomiin on syntymässä matala tiiviisti rakennettu puutarhakaupunki. Lisärakentamisessa on otettu huomioon uusien rakennusten soveltuminen ympäröivään rakennuskantaan ja on huolehdittu luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisestä. Tukea on tuntuvasti lisätty kaupunkilaisten hyvinvointia tukeville kulttuurihankkeille.